Tärkeimmät lukemat vuodelle 2025: opas yrittäjälle ja talousjohtajalle

Vuosi 2025 tuo mukanaan useita talouslukuihin vaikuttavia muutoksia ja tärkeitä lukuja, jotka jokaisen yrittäjän ja talousjohtajan on hyvä tietää. Tähän asiantuntija-artikkeliin on koottu ajantasaiset veroprosentit, korvausmäärät, määräpäivät sekä keskeiset prosentit vuodelle 2025, selkeästi jäsenneltynä. Olitpa aloittava yrittäjä tai kokenut CFO, näiden lukujen tunteminen auttaa pitämään yrityksen talouden ajan tasalla ja välttämään ikävät yllätykset.

Arvonlisäverokannat 2025

Arvonlisäveron (ALV) verokannat vuonna 2025 ovat seuraavat:

• Yleinen ALV-kanta: 25,5 % – Tämä on valtaosan tuotteista ja palveluista perittävä vero. Yleinen verokanta nousi 24 %:sta 25,5 %:iin 1.9.2024 alkaen, ja 25,5 % säilyy voimassa koko vuoden 2025.

• Alennettu ALV-kanta: 14 % – Tällä kannalla verotetaan tietyt hyödykkeet, kuten elintarvikkeet, ravintola- ja ateriapalvelut sekä rehut. Vuoden 2025 alusta alennettuun 14 %:iin siirtyivät myös eräät aiemmin 10 % verolla olleet hyödykkeet (mm. lääkkeet, kirjat, henkilökuljetukset ja majoituspalvelut). 14 % verokanta on ollut numeroltaan sama vuodesta 2013 lähtien, mutta sen soveltamisala laajeni 1.1.2025.

• Alempi alennettu ALV-kanta: 10 % – Pienempää 10 % kantaa sovelletaan enää harvempiin hyödykkeisiin vuonna 2025. Esimerkiksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet (painetut tai sähköiset) kuuluvat 10 % alv-kannan piiriin. Monet hyödykkeet, jotka aiemmin olivat 10 % verolla, siirtyivät vuoden 2025 alussa 14 % verokantaan. 10 % alennettu kanta on ollut voimassa nykyisellä tasollaan vuodesta 2013 alkaen.

Yhteenvetona, yleinen ALV on 25,5 % (voimassa 1.9.2024 alkaen) ja alennetut verokannat 14 % ja 10 % (prosentit ennallaan, mutta hyödykkeiden luokittelu muuttui 1.1.2025). Nollaverokantaan (0 %) kuuluvat myynnit – kuten EU:n tavaraviennit – säilyvät ennallaan (0 % verokannalla myytävistä on kuitenkin oikeus ALV-vähennykseen).

Vinkki: Muista myös, että pienimuotoisen liiketoiminnan ALV-velvollisuuden alaraja on 15 000 € liikevaihto per vuosi Suomessa. Alle 15 000 € liikevaihdolla yrittäjä voi hakeutua alv-velvolliseksi vapaaehtoisesti; rajan alle jäävälle on olemassa ALV:n alarajahuojennus, joka keventää veron määrää asteittain liikevaihdon ollessa noin 15 000–30 000 €.

Matkakustannusten korvaukset: kilometrikorvaukset ja päivärahat 2025

Seuraavaksi käymme läpi, mitkä ovat verohallinnon vahvistamat matkakustannusten korvausten määrät vuonna 2025. Näihin kuuluvat kilometrikorvaukset oman auton käytöstä sekä kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus. Nämä summat ovat tärkeitä sekä yrittäjälle että palkanlaskennasta vastaaville, jotta työntekijöille maksettavat korvaukset ovat verotuksessa oikean suuruisia.

Kilometrikorvaukset 2025

Verovapaa kilometrikorvaus oman auton käytöstä on vuonna 2025 0,59 € kilometriltä. Tämä on korotus edellisvuoden 0,57 €/km tasosta, eli työntekijälle tai yrittäjälle voidaan maksaa hieman enemmän verottomana kilometriltä kuin vuonna 2024. Korvaus on tarkoitettu kattamaan oman auton käytöstä syntyviä kuluja työmatkoilla (polttoaine, kuluminen ym.). Kilometrikorvausta voi maksaa myös muun kulkuneuvon käytöstä: esimerkiksi moottoripyörän verovapaa korvaus on 0,45 €/km ja mopon 0,24 €/km vuonna 2025.

Työmatkan olosuhteista riippuen kilometrikorvaukseen voidaan lisätä lisäkorvauksia seuraavasti:

• Perävaunu auton perässä: +0,10 € per km lisäkorvausta.

• Asuntovaunun veto: +0,15 € per km.

• Erityisen raskas kuorma (esim. taukotupa tms.): +0,30 € per km.

• Työvälineiden tai esineiden kuljetus (>80 kg tai tilaa vievä): +0,04 € per km.

• Työtehtävään liittyvän koiran kuljetus autossa: +0,04 € per km.

• Muut henkilöt kyydissä (työnantajan asiana kuljettaa): +0,04 € per km / matkustaja.

Kotimaan päivärahat 2025

Kun työntekijä (tai yrittäjä itse) tekee työmatkan, josta aiheutuu ylimääräisiä elantokustannuksia, voidaan maksaa verovapaita päivärahoja Verohallinnon vuosittain vahvistamiin enimmäismääriin asti. Vuodelle 2025 päivärahoihin tuli korotuksia kustannustason nousun vuoksi:

• Kokopäiväraha (yli 10 h kestävä työmatka): 53 € per matkavuorokausi (vuonna 2024 kokopäiväraha oli 51 €).

• Osapäiväraha (yli 6 h, mutta alle 10 h kestävä työmatka): 24 € per matkavuorokausi. Osapäivärahan määrä säilyi ennallaan edellisvuoteen nähden (24 €).

• Ateriakorvaus: enintään 13,25 € per ateria, kun työmatkalla ei makseta päivärahaa. Ateriakorvaus korvaa yhden tavanomaisen aterian hinnan, jos työntekijä ei voi ruokailla normaalilla työpaikkaruokalassaan matkansa aikana. Vuonna 2025 ateriakorvauksen enimmäismäärä nousi hieman (2024: 12,75 € → 2025: 13,25 €).

Päivärahoja maksettaessa on hyvä muistaa Verohallinnon ehdot: esimerkiksi osapäivärahaan oikeuttaa vähintään yli 6 tunnin ja 15 kilometrin työmatka, kokopäivärahaan yli 10 tunnin matka. Mikäli työmatka jatkuu seuraavan vuorokauden puolelle, voidaan maksaa useampi päiväraha vastaavasti. Ateriakorvausta maksetaan yleensä silloin, kun työmatka on lyhyehkö (yli 6 h) eikä päivärahaan oikeuttavia tuntirajoja ylitetä, mutta työntekijä joutuu silti syömään työpaikan ulkopuolella omakustanteisesti. Huomaa, että jos maksetaan päiväraha, ei samalta ajalta makseta ateriakorvausta (ateriakorvaus on vaihtoehtoinen korvaus päivärahalle).

Seuraavassa taulukossa on koottuna keskeiset matkakorvausten määrät 2025:

Korvaus	Verovapaa enimmäismäärä 2025
Kilometrikorvaus (auto)	0,59 € / km
Kokopäiväraha	53 € / vrk
Osapäiväraha	24 € / vrk
Ateriakorvaus	13,25 €

(Muut ajoneuvokohtaiset km-korvaukset ja lisäkorotukset on esitelty yllä tekstissä. Päivärahoihin liittyy tarkempia ehtoja matkustuspäivien kestosta.)

Tärkeät vero- ja taloushallinnon määräpäivät vuonna 2025

Yrittäjän ja taloushallinnon kannalta vuoden kiertoon kuuluu joukko tärkeitä määräpäiviä. Alla on listattu keskeiset deadlinet vuodelle 2025, jotta voit merkitä ne kalenteriisi:

• ALV-ilmoitusten ja -maksujen eräpäivät: Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan oma-aloitteisesti verottajalle. Pääsääntöisesti ALV-ilmoituksen eräpäivä on toisen seuraavan kuukauden 12. päivä. Esimerkiksi tammikuun 2025 arvonlisävero on ilmoitettava ja maksettava viimeistään 12.3.2025. Vastaavasti helmikuun ALV erääntyy 12.4.2025 jne. Neljännesvuosittain ilmoittavilla eräpäivä on samaan tapaan neljänneksen päättymiskuukautta toiseksi seuraavan kuukauden 12. päivä (esim. Q1/2025 ALV viimeistään 12.6.2025). Huom: Jos 12. päivä osuu viikonloppuun tai pyhäpäivään, eräpäivä siirtyy seuraavalle arkipäivälle. Vuosimenettelyssä (pienillä yrityksillä) vuoden 2024 ALV-ilmoitus on annettava 28.2.2025 mennessä.

• Ennakkoverojen eräpäivät (yrittäjän ja yrityksen tuloveron ennakot): Verohallinto määrää ennakkoverot yleensä 1–12 erässä yrityksen tai yrittäjän arvioidun tuloksen perusteella. Ennakkoveron eräpäivä on yleensä jokaisen kuukauden 23. päivä. Mikäli 23. päivä ei ole arkipäivä, erä siirtyy seuraavaan arkipäivään. Esimerkiksi kuukausittain maksettaessa ennakkoveron eräpäivät ovat jokaisen kuukauden 23. päivä. Pienemmän ennakon voi maksaa harvemmilla erillä (kaksi, neljä tai kuusi kertaa vuodessa); näissäkin eräpäivä sijoittuu aina kyseisen kuukauden 23. päivän tienoille. Muista tarkistaa oman ennakkoveropäätöksesi erät ja eräkuukaudet OmaVero-palvelusta.

• Veroilmoituksen määräpäivä (tuloverotus): Kevät on yritysten veroilmoitusten jättöaikaa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimen) sekä avoin yhtiön ja kommandiittiyhtiön vuoden 2024 veroilmoitus on annettava 1.4.2025 mennessä. Osakeyhtiön (ja muun yhteisön) veroilmoituksen määräaika on neljä kuukautta tilikauden päättymiskuukauden lopusta. Jos tilikausi on kalenterivuosi 2024, tämä tarkoittaa, että veroilmoitus on jätettävä viimeistään 30.4.2025. Huomaa, että osakeyhtiöillä veroilmoituksen liitteenä toimitetaan myös tilinpäätösasiakirjat verottajalle.

• Tilinpäätöksen laatiminen ja toimittaminen: Osakeyhtiön tilinpäätös on lain mukaan laadittava 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (Kirjanpitolaki) ja vahvistettava yhtiökokouksessa 6 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä (OYL 5:3 §). Kaupparekisteriin (PRH:lle) tilinpäätös on toimitettava viimeistään 8 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Käytännössä siis esimerkiksi 31.12.2024 päättyneen tilikauden tilinpäätös on ilmoitettava kaupparekisteriin viimeistään 31.8.2025. Myöhästyneistä tilinpäätöksistä PRH lähettää muistutuksia ja viime kädessä uhkasakon, joten aikataulussa pysyminen on tärkeää. Huolehdi myös, että mahdollinen tilintarkastus on tehty ja tilinpäätös hyväksytty ajoissa ennen rekisteröintiä.

• YEL-vakuutuksen määräajat: Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) on pakollinen, kun yrittäjätoiminta kestää yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta ja arvioitu työtulo ylittää YEL-alarajan (ks. tarkemmat luvut alla). Yrittäjän on otettava YEL-vakuutus viimeistään 6 kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta, jos vakuuttamisen ehdot täyttyvät. Käytännössä on suositeltavaa hoitaa YEL-vakuutus kuntoon heti toiminnan alussa, jotta vältytään viivästymisen seurauksilta. YEL-työtuloa voi ja kannattaa tarkistaa yritystoiminnan muuttuessa – liian alhaiseksi jäävä työtulo vaikuttaa sekä tulevaan eläkkeeseen että sosiaaliturvaan.

• Muita päivämääriä: Vuoden mittaan on hyvä seurata myös henkilökohtaisen verotuksen aikatauluja. Esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat OmaVeroon keväällä, ja henkilöasiakkaiden veroilmoituksen viimeiset palautuspäivät ovat huhtikuussa 2025 (päivämäärät porrastettu, esim. 15.4., 22.4. tai 29.4. riippuen verotuskalenterista). Veronpalautukset maksetaan pääosin elokuussa (vuoden 2025 veronpalautuspäivät mm. 3.7., 4.8. ja 3.9.2025 henkilöasiakkaiden osalta). Jäännösverojen eräpäivät osuvat syksylle marras-joulukuulle 2025, verotuspäätöksessä ilmoitetun aikataulun mukaisesti.

(Yllä on listattu keskeisimpiä päivämääriä. Toimialakohtaisesti voi olla lisäksi omia määräaikoja, esim. rakentamisilmoitukset 5. päivä kuukaudessa, tai vakuutusmaksujen eräpäiviä, jotka kannattaa tarkistaa erikseen.)

Muut keskeiset luvut ja prosentit vuonna 2025

Seuraavaksi käsitellään muita tärkeitä tunnuslukuja vuodelle 2025: työnantajamaksujen prosentit, YEL-vakuutuksen rajat ja maksuprosentit, verokorttien käytäntö sekä luontoisetujen arvot. Nämä vaikuttavat suoraan palkanlaskentaan, yrittäjän eläketurvaan ja verotukseen.

Työnantajamaksujen prosentit 2025

Jos yrityksellä on työntekijöitä, palkan sivukulut ja vakuutusmaksut ovat tärkeä osa työvoimakustannuksia. Vuonna 2025 työnantajan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut muuttuvat osin edellisvuodesta. Tässä tärkeimmät prosentit:

• Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sosiaaliturvamaksu): 1,87 % palkoista. Tämä maksu nousi merkittävästi verrattuna vuoteen 2024 (jolloin se oli 1,16 %). Sairausvakuutusmaksu maksetaan 16–67-vuotiaiden työntekijöiden palkoista, ja se tilitetään verohallinnolle kuukausittain palkan yhteydessä (osa oma-aloitteisia veroja). Alle 16- tai yli 68-vuotiaista työntekijöistä tätä maksua ei mene.

• Työeläkevakuutusmaksu (TyEL): TyEL-maksu on kokonaisuudessaan keskimäärin ~24,85 % palkasta vuonna 2025. Tästä työntekijän palkasta pidätetään 7,15 % (ikä ≤52 v tai ≥63 v) tai 8,65 % (53–62 v) työntekijän eläkemaksua, ja loppuosa, noin 17 %, jää työnantajan maksettavaksi (työnantajan osuus vaihtelee hieman yrityksen koon ja mahdollisten alennusten mukaan). TyEL-maksun perusprosentti pienillä sopimustyönantajilla on 25,28 % palkoista vuonna 2025. Tilapäisillä työnantajilla (ilman jatkuvaa TyEL-sopimusta) maksu on hieman korkeampi, 26,28 %. TyEL-maksuista eläkeyhtiöt antavat tarkan laskun; edellä mainitut ovat keskimääriä.

• Työttömyysvakuutusmaksu: Työnantaja maksaa Työllisyysrahastolle työttömyysvakuutusmaksua 0,20 % palkkasummasta 2 455 500 € asti per vuosi. Suurilla työnantajilla palkkasumman ylimenevältä osalta maksu on 0,80 %. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 0,59 % palkasta (peritään 17 vuotta täyttäneiltä aina 64 ikään saakka). Osaomistajayrittäjillä on hieman poikkeavat maksut (työnantaja 0,20 %, työntekijä 0,30 % palkasta). Vuoteen 2024 nähden työttömyysvakuutusmaksut laskivat; edellisvuonna prosentit olivat korkeammat (esim. työnantajalla 0,27 %/1,09 % ja työntekijällä 0,79 % vuonna 2024). Tämä keventää hitusen palkkakustannuksia vuonna 2025.

• Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus (pakollinen vakuutus, jonka työnantaja ottaa vakuutusyhtiöstä) maksaa toimialasta riippuen keskimäärin ~0,54 % palkoista. Tapaturmavakuutusmaksu vaihtelee paljon työn riskialttiuden mukaan; matalan riskin toimialoilla se voi olla alle 0,2 %, kun taas korkean riskin aloilla useita prosentteja. Maksun tarkistaa oma vakuutusyhtiö vuosittain. Samassa yhteydessä peritään yleensä myös ryhmähenkivakuutusmaksu, joka on keskimäärin 0,06 % palkoista.

(Työnantajan on lisäksi huolehdittava lakisääteisistä työterveyshuollon kustannuksista ja mahdollisista vapaaehtoisista vakuutuksista, mutta yllä olevat ovat pakolliset palkan sivukulut prosentteina.)

Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) 2025

YEL-luvut ovat tärkeitä yksinyrittäjille ja yrityksen omistajille. YEL-työtulo on se ansion määrä, jonka perusteella YEL-maksut ja tuleva eläke lasketaan. Vuonna 2025 YEL:iin liittyvät keskeiset rajat ja maksuprosentit ovat:

• YEL-työtulon alaraja: 9 208,43 € vuodessa. Jos yrittäjän arvioitu työpanoksen arvo (työtulo) jää tämän alle, YEL-vakuutusta ei tarvitse ottaa. Kun työtulo ylittää alarajan, YEL-vakuutus on pakollinen. Alaraja nousi hieman edellisvuodesta (2024 alaraja oli 9 010,28 €).

• YEL-työtulon yläraja: 209 125,00 € vuodessa. Tämä on maksimi, josta YEL-maksuja voi mennä; käytännössä harva määrittää työtulonsa ylärajaan asti. (Ylemmillä tuloilla eläketurvaa voi täydentää vapaaehtoisin eläkkein, sillä YEL-eläke karttuu vain tuohon rajaan saakka.)

• YEL-maksuprosentit: YEL-vakuutusmaksun suuruus riippuu yrittäjän iästä:

  • Alle 53-vuotiailla (ja 63 vuotta täyttämisen jälkeisestä vuodesta eteenpäin) 24,10 % työtulosta.

  • 53–62-vuotiailla 25,60 % työtulosta.

  Prosentit ovat samat kuin vuonna 2024, eli niihin ei tullut muutosta vuoden vaihteessa. YEL-maksuissa on kuitenkin huomioitava, että ensimmäistä kertaa yrittäjänä aloittava saa 22 % alennuksen maksuun ensimmäisten 48 kuukauden (4 vuoden) ajan. Alennuksen kanssa nuorempi yrittäjä maksaa efektiivisesti ~18,8 % ja vanhempi ~19,97 % työtulosta.

• YEL-vakuuttamisvelvollisuus: Kuten yllä kohdassa määräpäivät todettiin, YEL-vakuutus on otettava viimeistään 6 kk kuluessa toiminnan alkamisesta, kun työtulo ylittää alarajan. Yrittäjän on hyvä määrittää työtulonsa realistisesti – liian pieni työtulo pienentää eläkkeen lisäksi mm. sairauspäivärahaa ja vanhempainrahoja. Vuonna 2025 YEL-työtulon määrällä 15 128 € vuodessa on myös merkitystä työttömyysturvaan: Yrittäjä pääsee halutessaan työttömyyskassan jäseneksi ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin vain, jos vahvistettu YEL-työtulo on vähintään tuo taso.

Muistilista yrittäjälle: Tarkista vuoden alussa YEL-työtulosi ja vakuutusmaksusi. Vuonna 2023 voimaan tulleen YEL-uudistuksen myötä eläkeyhtiö voi ehdottaa työtulon tarkistusta, jos nykyinen työtulo poikkeaa kohtuuttomasti alalla tavanomaisesta työpanoksen arvosta. Näin varmistetaan, että työtulo vastaa todellista yrittäjän työpanosta. YEL-maksun voi maksaa esimerkiksi kuukausittain tai neljännesvuosittain; eräpäivät löytyvät eläkeyhtiön lähettämästä maksuaikataulusta.

Verokortit ja ennakonpidätys vuonna 2025

Jokaisen palkkaa nostavan (yrittäjä itse mukaan lukien, jos ottaa palkkaa yrityksestään) tulee huolehtia ajan tasalla olevasta verokortista. Vuoden 2025 alussa tapahtuu jälleen verokorttien päivitys:

• Vuoden 2025 verokortit astuvat voimaan 1.1.2025. Verohallinto toimittaa uudet verokortit joulukuussa 2024, ja niiden perusteella palkkojen ennakonpidätys tehdään tammikuusta 2025 alkaen. Huolehdi, että toimitat uuden verokorttisi ajoissa työnantajallesi vuoden vaihteessa. (Jos verokorttia ei toimiteta, työnantajan on pidätettävä palkasta 60 % varmuusveroa, mikä on huomattavasti yleensä tarvittavaa suurempi määrä.)

• Verokortin tuloraja ja prosentti: Nykyisin (vuodesta 2019 alkaen) verokortilla on yksi vuosituloraja ja yksi perusprosentti koko vuoden tuloille. Erillistä sivutuloverokorttia ei enää ole, vaan kaikille tuloille käytetään samaa korttia. Tämä tarkoittaa, että ennakonpidätys toimitetaan kumulatiivisesti vuoden alusta alkaen. Jos tuloraja ylittyy ennen vuoden loppua, työnantaja siirtyy automaattisesti verokortin lisäprosenttiin. Vuonna 2025 kannattaa arvioida omat tulot mahdollisimman oikein: jos esimerkiksi yritystoiminnan tulos tai palkkatulot muuttuvat oleellisesti, tee uusi verokortti OmaVerossa kesken vuoden. Näin vältytään siltä, että joudut maksamaan jäännösveroa (mätkyjä) seuraavana vuonna liian pienen ennakonpidätyksen vuoksi.

• Ennakonpidätys palkoista: Palkanmaksun yhteydessä toimitettava ennakonpidätysprosentti määräytyy verokortin mukaan. Vuonna 2025 palkansaajan sairaanhoitomaksu on 1,06 % ja päivärahamaksu 0,84 % palkasta (päivärahamaksu peritään vain, jos palkka- ja työtulot ylittävät 16 862 € vuodessa, muuten päivärahamaksu 0 %). Nämä sisältyvät ennakonpidätysprosenttiin – käytännössä verokortin prosentit on laskettu ottamalla huomioon tuloveroasteikko sekä nämä maksut. Yrittäjälle (jos nostaa YELin lisäksi palkkaa) on hyvä huomata, että yrittäjän sairaanhoitomaksu on niin ikään 1,06 % ja päivärahamaksu 0,84 % YEL-työtulosta, eli nämä tulevat maksuun osana YEL-maksuja/verokorttia vastaavalla tavalla.

• Henkilökohtainen veroilmoitus: Vaikka ennakonpidätys hoitaa verojen maksun palkoista, muista tarkistaa keväällä 2025 esitäytetty veroilmoituksesi. Jos olet yksityinen elinkeinonharjoittaja, muista että liikkeen- ja ammatinharjoittajan veroilmoitus on osa henkilökohtaista veroilmoitusta. Vuoden 2024 esitäytetyt tiedot tulevat OmaVeroon maaliskuussa 2025 ja mahdolliset korjaukset on tehtävä huhtikuun loppuun mennessä. Veroilmoituksen määräpäivä yksityishenkilöille on mainittu edellä (huhtikuun puolivälissä tai lopussa määräytyen syntymäajan mukaan).

(Yhteenveto: Pidä huolta, että käytössä on voimassa oleva verokortti ja ennakonpidätys vastaa tuloja. Tarvittaessa päivitä verokorttia vuoden aikana OmaVerossa. Näin varmistat, ettei tule ylimääräisiä jäännösveroja tai toisaalta liikaa pidätettyä veroa, joka sitten palautuu myöhemmin.)

Luontoisetujen verotusarvot 2025

Työntekijälle palkkan lisäksi annettavat luontoisedut (kuten autoetu, puhelinetu, lounasetu) arvostetaan vuosittain Verohallinnon päätöksen mukaisiin rahamääriin. Vuonna 2025 tärkeimpiä luontoisetujen arvoja ovat:

• Puhelinetu: Työnantajan kustantaman matka- tai lankapuhelimen verotusarvo on 20 € kuukaudessa. Tämä kattaa normaalin puhelimen käytön (puhelut, tekstit, netin peruskäyttö). Summa on sama riippumatta puhelinlaskun todellisesta suuruudesta ja on pysynyt 20 eurossa jo usean vuoden ajan.

• Ravintoetu (lounasetu): Työpaikan tarjoaman lounaan verotusarvo on 8,60 € per ateria vuonna 2025, edellyttäen että aterian hankintahinta työnantajalle on 8,60–13,70 € (sis. alv). Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos työnantaja esimerkiksi tarjoaa lounassetelin tai sähköisen lounaskortin, verotusarvo on 75 % lipukkeen nimellisarvosta kyseisessä hintahaarukassa. Vuonna 2025 lounassetelin nimellisarvo voi olla enintään 13,70 € (minimi 8,60 €), jolloin esimerkiksi 13,70 € arvoisen setelin verotusarvoksi katsotaan 10,28 €. Työntekijälle edullisinta on siis pitää lounasedun arvo sallitussa haarukassa – yli menevä osa olisi kokonaan veronalaista palkkaa. (Huom: Jos työnantaja perii työntekijältä osan lounasedusta, se pienentää verotusarvoa vastaavasti.)

• Autoetu: Työsuhdeauto on monelle yrityksen avainhenkilölle merkittävä etu. Autoetu verotetaan kahtena tyyppinä: vapaa autoetu (yritys maksaa polttoaineet) tai käyttöetu (työntekijä maksaa polttoaineet itse). Verotusarvon laskentaperusteet määritellään Verohallinnon päätöksessä auton uushankintahinnan, iän ja käyttövoiman perusteella. Yksittäisiä euromääriä on vaikea listata kaikille autoille, mutta esimerkiksi keskihintaisen uuden auton vapaan autoedun arvo voi olla luokkaa 600–800 € kuukaudessa verotuksessa. Täyssähköautojen osalta on voimassa erityisiä kannustimia:

  • Työsuhdesähköauton verotusarvosta tehdään 170 €:n kuukausialennus (vuosina 2021–2025). Tämä etu on jatkettu vuodesta 2026 eteenpäinkin nykyhallituksen päätöksellä, mutta vuonna 2025 alennus on siis yhä hyödynnettävissä. Alennus koskee sekä vapaan autoedun että käyttöedun täyssähköautoja, jotka on ensirekisteröity uutena 2020 tai sen jälkeen. Esimerkiksi jos sähköauton normaaliksi verotusarvoksi laskenta antaa 600 €/kk, siitä maksetaan veroa vain 430 €/kk alennetun arvon perusteella.

  • Sähköauton latausetu (työnantajan tarjoama mahdollisuus ladata autoa työpaikalla tai julkisella latauspisteellä firman piikkiin) on säädetty verovapaaksi eduksi ainakin vuoden 2025 loppuun asti. Tämä tarkoittaa, että jos työnantaja maksaa sähköauton "tankkauksen" sähkön, työntekijälle ei synny siitä verotettavaa etua lainkaan – merkittävä säästö verrattuna polttomoottoriauton polttoaine-etuuteen, joka sisältyy vapaan autoedun arvoon.

• Muut luontoisedut: Muita yleisiä etuja ovat esimerkiksi työmatkaetu (joukkoliikenteen matkalippu) ja liikunta-/kulttuurietu (virkistysedut). Vuonna 2025 työnantajan tarjoama julkisen liikenteen työmatkalippu on verovapaa 3 400 euroon saakka vuodessa (tämä katto nousi hieman edellisvuodesta) – vasta tämän summan ylittävä osa on veronalaista. Liikunta- ja kulttuurietu on verovapaa 400 euroon asti vuodessa, kuten aiemmin. Nämä edut eivät ole pakollisia, mutta monesti käytettyjä henkilöstöetuja. Luontoisetujen tarkemmista arvoista (kuten asuntoetu eri paikkakunnilla, tai vaikkapa polkupyöräetu) saa tietoa Verohallinnon luontoetupäätöksestä ja omasta palkanlaskijasta.

Lopuksi on hyvä todeta, että talousluvut ja -prosentit elävät ajassa. Vuoden 2025 tärkeimpien lukujen tunteminen auttaa ennakoimaan yritystoiminnan kuluja ja velvoitteita. Olipa kyse alv-tilityksistä, työntekijöiden palkoista tai omasta eläketurvasta, numeroiden oikeellisuus varmistaa, että yrityksesi talous pysyy raiteillaan.

Me Tiliöllä autamme mielellämme näissäkin asioissa – pidetään luvut yhdessä kunnossa.